Lihan kypsentämisen taito ei ole vain kykyä valita laatutuote, vaan myös kykyä kypsentää se oikein.Lihan kypsyysasteesta kiistellään usein herkkusuiden ja ruoanlaiton harrastajien keskuudessa.
Jotkut pitävät puolikypsästä tai ’verisestä’ pihvistä, kun taas toiset suosivat hyvin maustettuja paloja.Liiallinen kypsentäminen voi kuitenkin aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia, kuten polttavaa hajua.Tässä artikkelissa tarkastelemme yksinkertaista mutta tehokasta tapaa välttää tämä ongelma ja säilyttää liharuoan erinomainen maku.
On tärkeää ymmärtää, että lihan paahtoasteessa on monenlaisia mieltymyksiä.Monet herkkusuut arvostavat puolikypsän lihan mehevyyttä ja mureutta, kun taas toiset pitävät täysin kypsistä paloista.Tämä on henkilökohtainen valinta, joka perustuu makumieltymyksiin ja kulttuuriperinteisiin.
On huomattava, että lihan ylikypsentäminen voi johtaa ei-toivottuihin seurauksiin.Jotkut hyvin kypsennetyn lihan ystävät ovat valmiita sietämään pientä palamista välttääkseen punaisen värin sisältä.Tämä lähestymistapa voi kuitenkin johtaa epämiellyttävään palaneen hajuun, joka voi pilata koko ruokalajin.
Ensinnäkin on olemassa yksinkertainen ja tehokas ratkaisu polttavan hajun ongelmaan lihaa paahdettaessa.Kokeneet kokit ja amatöörikokit käyttävät odottamatonta ainesosaa – omenaa.Tällä hedelmällä on ainutlaatuinen kyky neutraloida epämiellyttäviä hajuja ja estää lihan kitkerä maku.
Toiseksi omenan käyttäminen lihan paistamiseen on varsin yksinkertaista.Heti kun ensimmäiset merkit epämiellyttävästä hajusta ilmaantuvat, omenaviipale asetetaan pannulle lihan viereen.Omena imee tehokkaasti ylimääräiset aromit ja pitää lihan maun puhtaana.
Kolmanneksi on tärkeää seurata omenan kuntoa kypsennyksen aikana.Kun hedelmäpala muuttuu tummaksi, se on korvattava tuoreella palalla.Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen käyttää kokonaista omenaa, mutta tulos oikeuttaa kustannukset: keittiö pysyy raikkaana ja liharuoka saa hyvän maun ilman ei-toivottuja epäpuhtauksia.
Omenan käyttäminen lihan paahtamisessa on yksinkertainen ruoanlaittotekniikka, jonka avulla saavutetaan haluttu ruskistumisaste ilman, että ruokalajin maku ja aromi kärsivät.
