Osana ’pragmaattista’ strategiaa Englannin kanaalin ylittävien siirtolaisalusten torjumiseksi Sir Keir Starmer on ilmoittanut tutkivansa Italian ja Albanian turvapaikan käsittelysopimusta.
Pääministeri kertoi toimittajille, että keskusteluissa italialaisen kollegansa Giorgia Melonin kanssa Roomassa he olivat puhuneet Italian sopimuksen ’käsitteestä’.
Melonin mukaan Sir Keir oli ilmaissut ’suuren kiinnostuksen’ ehdotettua suunnitelmaa kohtaan, joka vaatii joidenkin Italian vesiltä pelastuneiden siirtolaisten lähettämistä Balkanin valtioon käsittelemään heidän turvapaikkahakemuksensa.
Lisäksi Sir Keir ilmaisi kiinnostuksensa Italian strategiaa kohtaan palkita Pohjois-Afrikan valtioita siitä, että ne ryhtyvät lisätoimiin veneiden ylittämisen pysäyttämiseksi.
Starmer Italiassa keskustelee maahanmuutosta pääministeri Melonin kanssa.
Kuinka moni käyttää pieniä veneitä kanaalin ylittämiseen?
Hän jatkoi sanomalla, että Libyan ja Tunisian kanssa tehdyillä sopimuksilla ’näyttävät olleen melko syvällinen vaikutus’ Italian kykyyn vähentää maahanmuuttajien määrää.
Työväenpuolueen hallitus on hylännyt konservatiivien suunnitelman lähettää turvapaikanhakijoita yhdensuuntaisella lipulla Ruandaan, jossa he voisivat hakea vain pakolaisstatusta Itä-Afrikan maassa.
Se on kuitenkin osoittanut kiinnostusta politiikkaan, joka sallisi Englannin kanaalin ylittävien maahanmuuttajien saada Yhdistyneeseen kuningaskuntaan jäämispyyntönsä käsiteltyä ulkomailla.
Työväenpuolueen johtaja Sir Keir ei ole luonnollinen poliittinen liittolainen Italian oikeistohallitukselle, jota Meloni on johtanut lokakuusta 2022 lähtien, mutta hän on osoittanut kiinnostuksensa tutkia sen strategioita laittoman maahanmuuton tukahduttamiseksi.
Albanian kanssa viime vuonna tehdyssä viisivuotisessa sopimuksessa määrätään, että osa Italian rannikkovartioston pelastamista siirtolaisista lähetetään sinne käsittelemään heidän turvapaikkahakemuksensa kahdessa Italian rahoittamassa ja hallinnoimassa keskuksessa.
Eräs merkittävä ero Ruandan suunnitelmassa on, että valitut hakijat saapuvat Italiaan pakolaisina, kun taas epäonnistuneita hakijoita pidetään Albaniassa, kunnes heidät voidaan palauttaa kotimaahansa.
Raskaana olevat naiset, lapset ja muut haavoittuvat ryhmät eivät saa muuttaa maahan; vain ne maista, jotka Italia on katsonut turvallisiksi – heidän väitteensä hylätään todennäköisemmin – lähetetään.
Ohjelman, jonka arvioidut kustannukset ovat 670 miljoonaa euroa (564 miljoonaa puntaa), piti alkaa elokuussa, mutta Meloni on ilmoittanut, että sen käynnistyminen vie ’muutaman viikon’.
Se on saanut kritiikkiä tietyiltä oikeistojärjestöiltä, jotka väittävät, että se voi jättää ihmiset oikeudelliseen hämärään ja kyseenalaistaa, kuinka epäonnistuneista turvapaikkahakemuksista voitaisiin asianmukaisesti valittaa.
Roomaan matkustaessaan Sir Keir ilmoitti olevansa ’kiinnostunut’ suunnitelmasta ja myönsi myöhemmin puhuneensa Melonin kanssa siitä.
Heinäkuussa pidetyssä Euroopan johtajien huippukokouksessa pääministeri mainitsi mallin kollegalleen Edi Ramalle Albaniasta ja ilmaisi halunsa ’katsoa, mikä toimii’.’.
Lehdistötilaisuudessa Sir Keir totesi, että vaikka hän oli keskustellut ’sen käsitteestä’ Melonin kanssa, Italian Albanian sopimuksen vaikutus oli edelleen epäselvä, koska järjestelmä ei ollut vielä astunut voimaan.
On kuitenkin epäselvää, kuinka todennäköistä on, että tällainen sopimus voisi toistua.
Pyrkiessään vahvistamaan pitkäaikaista hakemustaan EU:n jäseneksi Albania on ilmoittanut, että se tekisi tällaisen sopimuksen vain lähimmän eurooppalaisen liittolaisensa Italian kanssa.
’Brittiläinen pragmatismi’
Sir Keir korosti myös, että häntä kiinnostivat Italian sopimukset Pohjois-Afrikan kansojen kanssa, jotka ovat kasvaneet merkittäviksi solmukohtiksi Eurooppaan pyrkiville siirtolaisille.
Italia on tehnyt yhteistyötä EU:n kanssa tarjotakseen Tunisialle taloudellista tukea energia- ja koulutusaloitteille vastineeksi lisääntyneistä ponnisteluista, joilla estetään siirtolaisten ylitys Välimeren yli.
Sopimuksen mukaan Italia rahoittaa ja kouluttaa rannikkovartiostoa pysäyttämään siirtolaisaluksia Libyan hallituksen puolesta, jota YK tukee.
Oikeusjärjestöt ovat kritisoineet molempia sopimuksia siitä, kuinka ne ovat kohdelleet ihmisiä, joita on estetty ylittämästä.
Sir Keir kertoi toimittajille, että tämä työ tulojen pysäyttämiseksi ’ylävirtaan’ oli ’todennäköisempi’ tekijä kuin Albanian sopimus selittäessään 64 prosentin laskua tänä vuonna Afrikasta Italiaan matkustavien ihmisten määrässä.
’Olin siitä erittäin kiinnostunut, koska uskon, että ihmisten estäminen lähtemästä maastaan on paljon parempi kuin yrittää käsitellä niitä, jotka ovat jo saapuneet johonkin maistamme’, hän jatkoi.
Tänään oli eräänlainen paluu brittiläiseen pragmatismiin, jos niin haluat.
”Olemme ennen kaikkea pragmaattisia.Kun kohtaamme ongelman, puhumme ystävien ja liittolaisten kanssa käytetyistä erilaisista strategioista ja katsomme, mikä toimii.’.
Siitä huolimatta muutama työväenpuolue on nuhtelenut johtajaansa siitä, että hän ammentaa ideoita Melonin hallinnosta.
Liverpool Riversiden kansanedustaja Kim Johnson kutsui sitä ’häiritseväksi’, kun taas Nottingham Eastin Nadia Whittome sanoi, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan pitäisi ’ottaa oppia’ Italiasta.
Starmer kiinnostuu Italiasta saadakseen ohjeita siirtolaisalusten pysäyttämiseen. Hän kertoi toimittajille keskusteluistaan italialaisen kollegansa kanssa Roomassa ja ilmaisi suuren kiinnostuksen ehdotettua suunnitelmaa kohtaan, joka vaatii siirtolaisten lähettämistä Balkanin valtioon turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Lisäksi hän ilmaisi kiinnostuksensa Italian strategiaa kohtaan palkita Pohjois-Afrikan valtioita toimiin veneiden pysäyttämiseksi. Starmer keskustelee maahanmuutosta pääministeri Melonin kanssa ja pitää Libyan ja Tunisian kanssa tehdyillä sopimuksilla olevan syvällinen vaikutus Italian kykyyn vähentää maahanmuuttajien määrää.