Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Romania toi tavaroita yli 61 miljardin euron arvosta; kuitenkin tuonti oli merkittävästi suurempaa, yli 82 miljardia euroa. Tämä johtaa yli 20 miljardin euron ’laskuun’, joka meidän on maksettava kauppavajeen tasapainottamiseksi. Merkittävimmät tuonnin lisäykset olivat elintarvikkeet ja elävät eläimet, joiden tuoteryhmä kasvoi lähes 10 % viime vuoden kahdeksaan ensimmäiseen kuukauteen verrattuna.
Näin ollen vuoden alusta 31. elokuuta mennessä tuonti oli 337 miljoonaa euroa päivässä.
Nettoviennin kehitys on merkittävästi lisännyt sen supistavaa vaikutusta, koska tavaroiden ja palveluiden tuonnin määrä on kiihtynyt, kun taas viennin määrä on jatkanut laskuaan vuosittain, toteaa Romanian keskuspankki (BNR) seuraavassa lausunnossaan rahapoliittisen komitean viimeisimmässä kokouksessa.
Tämän seurauksena BNR osoittaa edelleen, että kauppatase ja vaihtotaseen alijäämä ovat kasvaneet merkittävästi.
Lyhyellä aikavälillä viennin elpymistä ei odoteta niin kauan kuin Romanian tärkeimmät kauppakumppanit (erityisesti Saksa) käyvät läpi epäsuotuisampaa ajanjaksoa.
Toisaalta tuonti voi kiihdyttää kasvuaan, koska yksityinen kulutus on vahvaa, ja tätä ruokkii tuonti.
Tavaroiden viennin määrä on kasvanut maltillisesti, kansallispankki myöntää inflaatioraportissa. ’Vientitoimitukset lisääntyivät öljytuotteita, kumia, ei-metallisia mineraaleja, metallurgisia tuotteita sekä koneita ja laitteita valmistavilla aloilla; päinvastoin sellaiset alat kuin kevyt teollisuus, huonekalut, elektroniikka ja sähkölaitteet jäivät edelleen jälkeen.’
Samaan aikaan vuoden 2023 tyydyttävä sato on johtanut maatalousraaka-aineiden nettoviennin uuteen kasvuun (volyymivaihteluissa 44 prosenttia) ja on todennäköisesti osaltaan parantanut tiettyjen elintarvikkeiden kauppataseen (kasviöljy, jauhatus- ja leivontatuotteet).
Tavaroiden tuonti on kiihtynyt erityisesti kulutustavarasegmentissä (korreloimassa kysyntärajan kanssa), mutta erityisesti välitavarasegmentissä.
Jälkimmäisessä tapauksessa energiaintensiivisten alojen (kemianteollisuus, metallurgia ja muiden ei-metallisten mineraalien tuotanto) talteenotto on lisännyt tuotantopanosten kysyntää (erityisesti maakaasu- ja koksaustuotteet, rautmolmi, ammoniakki ja kivennäisaineet) kemianteollisuudessa ja rakennusmateriaalien valmistuksen alkutuotteissa.