Monet ihmiset pitävät kissan sihisemistä vain merkkinä tyytymättömyydestä ja aggressiivisuudesta.
Kyllä, joissakin tapauksissa tämä ”salauksen purku” on totta.
Mutta joskus ihmiset tulkitsevat väärin kissan suhinan.
Varsinkin jos samassa asunnossa asuvat pörröiset sihisevät toisilleen.
Jos puhumme lemmikeistä, jotka ovat pitkään tottuneet toisiinsa, sihiseminen ei välttämättä ole aggression ilmentymä, vaan… tapa harmonisoida suhteita.
Kyllä, älä ihmettele. Kehrääjät eivät saa sihiseä vihasta tai pelosta, vaan estääkseen mahdolliset konfliktit ja jatkaakseen rauhanomaista rinnakkaiseloa.
Tässä tapauksessa sihiseminen toimii varoitussignaalina: ”Älä koske minuun”, ”Olen väsynyt, jätä minut rauhaan”, ”Älä tule alueelleni.”
Ei kuitenkaan ole läheskään varmaa, että kysymys on nimenomaan halusta harmonisoida suhteita.
On mahdollista, että kissat todella tappelivat ja osoittavat aggressiota. Tai voi olla, että he pelkäävät toisiaan. Tämä selitys ei ole poissuljettu, jos lemmikit ”tapasivat” melko äskettäin.
Kuinka erottaa ”aggressiivinen” sihiseminen ”varoituksesta”? Vastaus on yksinkertainen: ensimmäisessä tapauksessa eläimet sihisevät pitkään, toisessa – lyhyt ja terävä.
