PARIS (AP) – Pyrkiessään ratkaisemaan maan valtavan alijäämän Ranskan uusi hallitus on esittänyt vuoden 2025 vyötä kiristävän budjettilakinsa, joka vaatii merkittäviä veronkorotuksia ja menojen leikkauksia.
Konservatiivien pääministeri Michel Barnier kutsui valtavaa julkisen talouden alijäämää ’Damokleen miekkaksi’, joka saattaa työntää euroalueen toiseksi suurimman talouden ’kuilun reunalle’.’.
Siitä huolimatta hänen budjettiehdotuksensa ovat raivostuttaneet monia ihmisiä maassa, ja niistä keskustellaan todennäköisesti kiivaasti parlamentissa tulevina viikkoina, kun hänen hallituksensa olemassaolo on vaarassa.
Mikä aiheutti Ranskan näin suuren alijäämän?
Ranskan julkiset menot ovat korkeat, mikä johtuu anteliaista sosiaalihuolto-, terveydenhuolto- ja koulutusohjelmista – ja raskas verotaakka, joka ei kata kustannuksia.Yli kahden vuosikymmenen ajan maa kamppaili pitääkseen alijäämänsä alle Euroopan unionin tavoitteen, joka on 3 prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT).
Presidentti Emmanuel Macron toteutti ’mitä tahansa’ -strategian, joka perustuu valtion väliintuloon työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi, mukaan lukien massiivisen osittaisen työttömyysohjelman ja tuetun lastenhoitovapaan.COVID-19-pandemian aiheuttama talouden hidastuminen lisäsi merkittävästi Ranskan velkaa.
Viruskriisin jälkeen Macronin entinen keskustalainen hallitus vannoi saavansa maan talouden takaisin raiteilleen.Budjetin ylitykset ja odotettua pienemmät verotulot sen sijaan kaivoivat suuremman kuoppaa.Tämän vuoden budjettialijäämän odotetaan nousevan 6,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen.
Barnier, joka nimitettiin syyskuussa yllättävien parlamenttivaalien jälkeen, on luvannut laskea sen 5 prosenttiin ensi vuonna.
Miksi se on tärkeää?
Euroopan unionin toimeenpanoelin on asettanut Ranskan viralliseen menettelyyn niiden maiden osalta, jotka keräävät liikaa velkaa aiemmin tänä vuonna; tämä on ensimmäinen askel pitkässä prosessissa, ennen kuin jäsenvaltioita voidaan tyrkyttää ja painostaa ryhtymään korjaaviin toimiin.Tämän seurauksena EU painostaa Ranskaa vähentämään velkaansa.
Barnier päätti lykätä tavoitepäivää euroalueen 3 prosentin alijäämätavoitteen saavuttamiselle vuodesta 2027 vuoteen 2029.
Tilanne vaikuttaa myös Ranskan uskottavuuteen rahoitusmarkkinoilla, mikä nostaa lainanoton kustannuksia.
”Ranskan on vähennettävä kulujaan ja lisättävä hieman tulojaan.Ensinnäkin meidän on hallittava menojamme, koska kun Ranskaa verrataan eurooppalaisiin naapureihin, meillä on sama sosiaalinen malli, sama julkisen palvelun malli, mutta se maksaa meille paljon enemmän, Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau sanoi France Info -radiossa.
’Melkein jokaisen on ponnisteltava’, totesi Villeroy de Galhau.
Mitä lääkettä Barnier ehdottaa?
Barnierin hallitus julkisti suunnitelmat 60 miljardin euron (65 miljardin dollarin) supistamisesta ensi vuonna.Yksi suunnitelmista on nostaa veroja, mikä on rohkea teko maassa, joka on jo ennestään pahamaineinen korkeasta verotuksesta.
Suunnitelmien mukaan noin 24 000 vauraimman kotitalouden ja satojen Ranskassa toimivien suuryritysten ansioista määrätään väliaikaisesti uusia veroja.
Lakiehdotuksella on myös tarkoitus nostaa lentoliikenteen, sähkön ja saastuttavien autojen veroja.
Hallitus etsii myös keinoja vähentää menoja, kuten alentaa oppisopimus- ja tukisopimustukea sekä jäädyttää valtion eläkkeet ensi vuoden kuudeksi kuukaudeksi.
Myös Ranskan avokätiseen sosiaaliturvaohjelmaan tehdään menoleikkauksia, kuten sairauspalkkoja ja sairauskorvauksia.
Puolustusbudjetin, joka kasvoi merkittävästi Ukrainan konfliktin jälkeen, odotetaan säilyvän ennallaan.
Ketä ehdotetut leikkaukset vaikuttaisivat eniten?
Ammattiliittojen ja vasemmiston opposition lainsäätäjien mukaan ’säästöbudjetti’ on epäoikeudenmukainen ja sillä voi olla merkittävä vaikutus miljooniin pienituloisiin perheisiin, oppisopimuskoulutukseen, eläkeläisiin ja pieniin yrityksiin.
Kansalliskokouksen rahoitusvaliokunnan johtaja ja kovan vasemmiston lainsäätäjä Eric Coquerel totesi: ’Julkisten menojen leikkaukset ja sosiaaliturvaverkko vaikuttavat enemmän työväen ja keskiluokan elämään.’.
Äärivasemmistolainen ammattiliitto CGT julisti: ’Työntekijöitä ja eläkeläisiä pyydetään jälleen kerran maksamaan lasku.’.
Barnierin suunnitelmia kritisoi myös maltillisempi vasemmistoliitto CFDT, joka varoitti ’julkisten palveluiden, kuten koulutuksen, merkittävästä heikkenemisestä ja terveydenhuoltojärjestelmämme heikkenemisestä edelleen’.’.
Pienten ja keskisuurten yritysten liitto (CPME) totesi, että hallituksen suunnitelmat ’johtavat yritysten kustannusten jyrkkään nousuun’. Työnantajaliitot varoittivat myös veronkorotusten mahdollisista vaikutuksista yrityksiin, mukaan lukien työpaikkojen menetys.
Erittäin tärkeä asia hallitukselle?
Budjetista käydään kiivasta keskustelua parlamentin alahuoneessa, sillä hallituskoalitiolla ei ole enemmistöä.
Äärioikeistolainen National Rally -puolue, vasemmistolainen Uusi kansanrintama ja Macronin keskustalaiset liittolaiset, jotka tekivät sopimuksen konservatiivien kanssa hallinnasta, ovat kolme tärkeintä ryhmittymää, jotka muodostavat Ranskan kansalliskokouksen.
Monet ovat suuttuneet Barnierin budjettistrategiasta, mukaan lukien hänen oman koalitionsa keskustalaiset, jotka uskovat, että veronalennukset ovat välttämättömiä Ranskan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
Alemman ja keskiluokan merkittäviä myönnytyksiä koskevat suunnitelmat ovat saaneet kritiikkiä äärioikeistolaisilta, kun taas vasemmistooppositiolainsäätäjät aikovat muuttaa lakia myöhemmin.
Koska budjettiäänestyksen häviäminen laukaisi vakavan poliittisen kriisin, hallitus saattaa joutua peruuttamaan osan suunnitelluista toimenpiteistä, mikä vaarantaa sen selviytymisen.
Barnierin on turvauduttava äärioikeiston hyvään tahtoon, jotta häntä ei kaadu epäluottamusäänestyksessä.
Hallituksen toinen vaihtoehto olisi käyttää erityistä perustuslaillista valtaa talousarvion hyväksymiseen ilman äänestystä, mutta ei ole takeita siitä, ettei tämä johtaisi epäluottamuslauseeseen.
Budjettiesitys on hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä.
Fitch Ratingsin viime viikolla julkaiseman raportin mukaan Ranskan julkisen talouden vakauttamispolitiikkaa vaikeuttaa suuri poliittinen pirstoutuminen ja vähemmistöhallitus, joka alensi Ranskan näkymät ’vakaista’ ’negatiivisiksi’.’.
